lauantai 26. syyskuuta 2009

Haridwarista hepeneisiin

Haridwar sitten peruuntui, kun kaikki junat oli yksinkertaisesti täynnä. Ei irronnut edes istumapaikkaa. Kuin kostona pyhälle kaupungille kaivettiin illalla kaapista pullo punkkua ja vietettiin laatuaikaa oman kodoon suojissa. Kyllä hyvä keskustelu yhden uskonnollisen massatapahtuman voittaa.

Koska odottamatonta vapaa-aikaa siunaantui kokonaisen viikonlopun verran, päätin aloittaa aamun joogalla Sivanandalla. Olipa ihanaa, mikään ei ollut vuodessa muuttunut. Aurinkotervehdyksiä rullatessa tuntui, kuin ei olisi poissa ollutkaan. Aika kummallista, että elämäänsä saa jatkuvuuden tuntua etelä-delhiläisestä joogakoulusta. Kävin myös nostalgian pauloissa tsekkaamassa meidän viime kesän kämpän ja Kailash Colony Marketin legendaarisen Beer, Cosmetics & Undergarments -kaupan. Vielä jaksaa huvittaa, hihi.

Kämppiksen kanssa suunnattiin siitä sitten kaupuntille, vähän shoppailemaan. Vaikka mulla on mukana vaikka mitä hepeneitä, niin kyllä tähän lähemmäs 40 asteen helteeseen sopii parhaiten intialaiset vermeet. Kaduilla saa pahaa, tai hieman liiankin hyvää silmää, jos liikkuu länkkärityyliin kesähameessa ja narutopissa. Ostin siis kasan ohuita, puuvillaisia, sateenkaarenvärisiä kaapuja ja hassuja lörppöhousuja. Going native, big time.

Vähän oli pakko siellä kaupassa nikotella, kun tässä perinteisessä asukokonaisuudessa käytetyt housut on niin älyttömän näköiset, siis ennen kuin ne pistää jalkaan. Kangasta kasautuu housujen yläosaan aivan tuhottomasti, ja toisessa versiossa nilkkojen ympäriltä viritys on äärimmäisen tiukka. Kunnon pussihousut siis. Toisessa mallissa muheva toppaus katoaa näkyvistä kun siihen vetää paitulin päälle, mutta silti tuntuu kuin olisi joku harsovaippa jalkojen ympärillä. Odotan valaistusta kaiken sen kankaan tarkoituksesta.

Jos joku muistaa viime kesältä, kun kommentoin näiden paikallisten halua valkaista itseään, niin taas tuli mielenkiintoinen esimerkki vastaan. Kävin manikyyrissä - ah, intialaiset manikyyrit ja pedikyyrit! - ja kassaneiti lykkäsi käteen tarjouksen, joka on suunniteltu pyhiä varten. Noin 20 eurolla olisi saanut käsi- ja jalkahoidon, kasvohoidon - ja vaalennuksen. Kun varovasti kysyin, että mites nyt, kun tää mun naama on ihan kyllin valkoinen, jotta olisiko teillä jotain sen vaalennuksen tilalle, niin neidin naama meni ihan mutrulle. Lupasivat miettiä kysymystä ja palata asiaan.

Miten ihmeessä ihmisten naamoja yritetään oikeasti "vaalentaa" 2000-luvulla? Syyllistytäänkö kenties harhaanjohtavaan mainontaan, haitallisten aineiden käyttöön, ihmisten heikolla itsetunnolla rahastamiseen? Jos täällä on viimeisen vuoden aikana kielletty tupakointi julkisilla paikoilla (toimii aika hyvin), muovipussit (toimii rikkailla alueilla) ja sallittu homoseksuaalisuus (vihdoinkin!), niin voisiko tämän vaalennusmanian suhteen ottaa edes pieniä edistysaskelia?

Orava muuten tuli yöllä takaisin. Pulut ovat tehneet boilerin päälle pesän. Jouduin eilen väistämään kadulla isoa härkää. Elefanteista ei havaintoja.

Ei kommentteja: