Ninakwenda Tanzania.

Kuten huomaatte, ei ole mennyt opinnot hukkaan! Swahiliksi vääntyy näin kirjallisesti jo useampi lause, kuten aina niin käyttökelpoiset "minun uusi mangoni menee torille" (embe langu jipya linakwenda sokoni) tai "tämä leijona ei syö minua" (simba yule hanikuli). Suullisesti sitten.. plääh. Olen avuton. Mutta siksihän sinne ollaan menossa, kuuntelemaan, katselemaan, oppimaan. Ja nauttimaan GT:tä.

Niin Suomen kuin Tansanian päässä asiat alkaa olla hyvässä järjestyksessä, tärkeimpänä niistä kämppä. Suurkiitos vielä asianomaisille! Tullaan asustamaan Mikochenin kaupunginosassa, suurinpiirtein puolivälissä Dar es Salaamin keskustaa ja yliopiston kampusaluetta. Myös passit, viisumit ja rokotukset on haltsattu, eikä edes maanantaina alkanut larian-kuuri hetkauttanut. Ihanaa. Mun yösekoiluhistoriaan kun olisi lisännyt vielä hallusinaatiot, niin avot! Toisaalta Intian valtameren rannalla olisi voinut liplattaa paljon paremmin kuin meidän makkarissa..

Lauantaina on irtaimiston muutto Nurtsille ja sunnuntaina aloitetaan eeppisiin mittoihin kasvava menomatka (Nurmijärvi - Hki-Vantaa - Zurich - Munchen - Nairobi - Dar-es-Salaam) kohti päiväntasaajaa. Matkustusaika taitaa olla lähemmäs 40 tuntia, kiitos sponsorini halpojen lentojen kaipuun. Ei haittaa. Taidetaan molemmat olla niin riemuissaan lähdössä, että mentäis vaikka bussilla.